Tämä peliraportti on kirjoitettu via dolorosalla, Mänttä-Tampere välillä, heti pelin jälkeen. Tunnelma autossa on synkkä, kuin olisi mustassa aukossa kaukana linnunradan laidalla. Marraskuu on saapunut. Vettä sataa. Kaikkia vituttaa. Tunnin verran takapenkillä istumista koutsin vieressä toi mieleen ala-asteen. Ihan kuin olisi istunut joulukirkossa vanhoillisen papin vieressä, jos edes näytti, että meinasit sanoa jotain niin tuli murhaava katse viereisestä penkistä. Ollaan siis hiljaa ja keskitytään tähän.

Seuran peli ei näyttänyt kentällä kuitenkaan synkältä, päinvastoin. HiHon joukkue oli kuin Hawaijin lomalla, kukkapaidat päällä, kangaskassit olalla ja surffilaudat kainalossa. Jäällä käyminen oli kuin parhaatkin aamuauringon laineet, toinen toistaan pidemmät aallot loihtivat luksusta. Suomireggae soi pelikatkoilla ja poikamainen ilakointi on vilpitöntä.

Kerrataanpas, että mitä helvetin persettä siellä nyt kävi.

  1. Erä

Ennen peliä oli puhetta vain yhdestä asiasta, 3 pistettä. Härkäviikonlopppuna vastassa on ensin KPK ja sitten lauantaina Urho. Ensimmäisen erän alku alkoi hyvin, päälle rynnistettiin kuin Saksa Neuvostoliittoon toisessa maailmansodassa. Saatiin tehtyä maali ja ajateltiin, että tämähän sujuu hyvin. Sitten tuli Neuvostoliittomainen pakkanen Mäntän jäähalliin ja Saksan rynnistys loppui siihen. Sorruttiin ylimielisyyteen ja alettiin hävitä kamppailuja ja menetettiin kiekkoja tyhmissä paikoissa. Alettiin saada myös tunnelmaa siihen surffailuun pikku hiljaa. Toiselle erätauolle mentiin 1-1 tilanteessa.

  1. Erä

Erätauolla potkittiin toisia perseelle, että nyt skarpataan ja näytetään jääkiekkojoukkueelta. Jäälle astui kuitenkin toiseen erään jo alussakin mainittu 20 hengen takkutukkainen suomituristilauma. Aurinkomatkoilta piti tilata erityisohjaus, että edes löydettiin toiselle puolelle kenttää vaihtoaitioon. Erä ei missään vaiheessa muistuttanut Rautaliigan kuumaa vääntöä, vaan oli ihan jotain muuta. Kovasti siinä yritettiin ja paranneltiin, mutta Seuran tämän vuoden motto “Yhdessä mennään, yhdessä tehdään. Kaikki valmistuu aikanaan” toteutettiin vain yhteisen menemisen osalta, kukaan ei tehnyt mitään. Kaukalon ulkopuoliseen rantabaariin eli pukukoppiin siirryttiin kotijoukkueen 2-1 johdossa.

  1. Erä

Toisen erätauon fresbeen heittokilpailu jäällä johtaa siihen, että pelin alkaessa jää on surkeassa kunnossa. Viimeinen erä on varsin erikoinen, HiHo hyökkää päämäärättömästi ja surffailen ja vastustajan veskarilla on varmaan 52 torjuntaa. Silti HiHo saa tuomareilta jäähyjä jatkuvasti maan ja taivaan väliltä.

Seuraavaksi tapahtuu jotain kaunista, uskomatonta ja odottamatonta. Tilanne 2-1 kotijoukkueelle, HiHo painaa kovaa päälle. Raikas jalkainen nelosketju on kentällä, sitten se alkaa. Kiekko käännetään keskialueen riistolla Bilbo ”lassi” Reppulin toimesta ja imee itseensä pari örkkiä kimppuunsa. Taistelupari Miikka ”oppipoika” Mänttäri nappaa kiekon ja pääsee 2 vs 1 hyökkäykseen Ilmos Tommin kanssa. Kiekko Tommille ja Seuran vaihtopenkki nousee jännittyneenä seuraamaan tilannetta. Tommi ”Jakupov” ottaa kiekon pehmeästi haltuun, ottaa pari askelta ja laukoo Auston Matthews tyyppisen rannelaukauksen. Todettakoon, että tällä hetkellä vaihtopenkillä jokaisella pelaajalla jää yksi sydämen lyönti väliin ja Mallu Perälällä rytmihäiriöiden takia useampi. Kiekko irtoaa lavasta, lentää kuin Trumpin Air Force One ja vasemman tolpan kilahduksen kautta sinne missä mummo pitää hillopurkkia. Tommi ”sankari” Ilmonen on selättänyt puolitoista vuotta selässä roikkuneen apinansa. Tommi on voittaja. Vaihtopenkki juhlii, kansa taputtaa.

Hetki tämän jälkeen KPK:lle tuomitaan rangaistuslaukaus ja he siirtyvät 3-2 johtoon. Taas alkaa takaa-ajo, mutta jäähyjä satelee. Seura taistelee alivoiman ja Iikka ”Löysä” Luosa lähtee vastahyökkäykseen yhtä terävästi kuin purkka tukasta. Silti hän taistelee tiensä maalille ja avuksi rientänyt (perässä roikkunut) Antti ”koppakaluste” Ryhänen iskee pelin 3-3 tasoihin.

Jatkoaika

KPK teki maalin ja voitti.

Pelin jälkeen Seura päätti ottaa paluulennon takaisin Tampereelle ja päätti, että huomenna vaikka tapellaan kaukalossa alkulämmittelyssä. Näytettäisiin silloin edes vähän Rautaliigan joukkueelta.

Ottelun gorillat ja lampaat:

Tommi “sankari” Ilmonen – pelasi raikkaasti ja maalasi kauden ensimmäisen osuman

Tuomas “Pronger” Ruusu – näkymätön työ pisti silmään. Riisti kiekkoja ja avasi hyvin peliä. Ohjeistettiin seuramaan ennen peliä ja näytti parastaan.

  Antti “limukärki” Ryhänen – maali pitkästä aikaa

Antti “lomalla” Suokas – jonkun piikkiin tämä surffailu pitää laittaa ja Antti ei ole muuta tehnytkään kuin surffaillut syksyn. Meno ei parane myöskään keväällä.

Konsta “tikkamestari” Könönen – 0+0 ja avopaikka

Eetu “niisk” Kokkonen – Suokkaan kämppis, skarpatkaa. Oli tänään poissa hammaskivun takia myös.

Kokoonpano:

Saarinen-Tikkanen”A”-Herranen

Ruusu ”A”-Luosa ”C”

Ryhänen-Könönen-Kulju

Sivula-Peltomäki

Mäkinen-Ahomäki-Kyyrönen

Laine-Suokas

Ilmonen-Mäntylä-Mänttäri