Jatkosarja alkoi tappiolla

Joulukinkut ja -suklaat painoivat vielä HiHo-miesten jaloissa, kun joukkue matkusti Virroille Kiekko-Karhujen vieraaksi. Otteluun valmistautuminen oli jäänyt edellisen viikon harjoituksissa hieman puolitiehen heikon osallistumisinnokkuuden vuoksi ja tämä näkyi myös jäällä. Kun vielä suurin osa joukkueesta ehti hallille vasta juuri ennen ottelun alkua, olivat vaikean ottelun ennusmerkit selvästi ilmassa. Etukäteen jatkosarjan peräpään joukkueeksi kaavailtu Kiekko-Karhut rankaisi armotta mustapaitojen virheistä ja pisteet jäivät Virroille lukemin 5-4 (2-2, 2-1, 1-1).

I Erä

Valmennusjohto painotti pukukopissa varovaisen ja tarkan alun tärkeyttä pitkän tauon jälkeen ja joukkue osasikin noudattaa tätä taktiikkaan kokonaiset neljä minuuttia. Ajassa 4.12 Arto Manninen tarjoili nappisyötön vastustajan hyökkääjän lapaan, ja tämä karkasi puhtaaseen läpiajoon. Tähän asti täysin kylmillään seisoskellut maalivahti Ville Mäkinen ei voinut harhautukselle mitään ja Kiekko-Karhujen hyökkääjä siirsi kiekon kylmän rauhallisesti tyhjään verkkoon.

Erä jatkui HiHon selvällä hallinnalla, mutta kunnon tekopaikat olivat kortilla. Harvoista paikoista kiekkoa ei saatu sisään edes ylivoimalla. Erän puolivälin jälkeen HiHolle tarjottiin jo toista ylivoimamahdollisuutta ensimmäisen erän aikana, mutta maalin tekikin kotijoukkue. HiHon puolustuksen totaalisen sekoilun jälkeen vastustaja pääsi 2-1 -ylivoimahyökkäykseen, eikä jättänyt tarjottua tilaisuutta hyödyntämättä. Mäkinen oli jälleen voimaton, kun kiekko pelattiin poikittain tyhjän maalin eteen ja vastustaja sai rauhassa sijoittaa kiekon verkon perille.

Vain muutama minuutti maalin jälkeen muuten hyvin ja tarkasti läpi ottelun viheltänyt tuomariryhmä antoi HiHolle hieman kyseenalaisen jäähyn väärästä vaihdosta ja HiHon tilanne alkoi näyttää pahalta. Tälläkin kertaa maalin teki kuitenkin alivoimalla pelannut joukkue. HiHon sisäisen pistepörssin kärkinimi Oliver Schärer karkasi vastustajan harhasyötön jälkeen läpiajoon ja nosti kiekon vuoren varmasti hanskakäden yläkulmaan herättäen HiHon mukaan taisteluun ottelun voitosta.

Erän loppupuolella Kiekko-Karhut saivat jo erän kolmannen jäähynsä ja totutusta poiketen vierasjoukkueen ylivoimakuvio jauhoi tasoituksen. HiHo ehti ennen maalin syntyä ottaa kentälle kuudennen kenttäpelaajan, sillä kotijoukkueelle oli tulossa toinenkin rangaistus Ricky Tourusta selkään kohdistuneen ruman taklauksen seurauksena. Manninen paikkaili erän alun virhettään ampumalla kiekon maalinedusruuhkaan, josta Joose Kreutzer napautti paluukiekon maalin takarautaan. Toiseen erään siirryttiin siis tasanumeroissa 2-2.

II Erä

Ensimäisen erän laukaukset olivat olleet selvästi HiHo-voittoiset ja sama tahti jatkui myös toisessa erässä. Erää ehdittiinkin pelata vain 1.26, kun Anssi Lehtonen siirsi HiHon riemukkaasti ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon. Lehtonen pyörähti näyttävällä piruetilla Mikko Tyllin toista metriä taakse jääneen syötön haltuunsa, ja nosti pienestä kulmasta kiekon hölmistyneen maalivahdin kainalosta maalin perukoille.

Heti maalin perään seuranneesta ylivoimasta vierasjoukkue ei vaihteen vuoksi sitten saanutkaan kiekkoa maaliin, kuten ei myöskään seuraavastakaan ylivoimastaan. Sen sijaan kotijoukkue rankaisi jo toisen kerran lepsusti ylivoimaa pelannutta vierasjoukkuetta alivoimamaalilla. Vastustajan ylivoimahyökkäyksen Mäkinen onnistui vielä kuin ihmeen kaupalla pelastamaan mailallaan, mutta heti perään kiekko pelattiin kulmasta uudestaan maalin eteen ja suoraan syötöstä maaliin.

Kuinka ollakaan, jo tutuksi tullut näytelmä toistui myös HiHon seuraavan ylivoiman aikana kolme minuuttia myöhemmin. Tourunen katseli omalla siniviivalla vierestä, kun vastustajan hyökkääjä nappasi pystyroiskaisun haltuunsa ja polkaisi laidasta läpiajoon. Mäkinen ei voinut takatolpan kautta maaliin kilahtaneelle laukaukselle mitään ja kiekollista peliä suvereenisti hallinnut vierasjoukkue joutui jälleen takaa-ajoasemaan.

Erän loppuun HiHolle tarjottiin jälleen ylivoimaa, mutta vastustaja ei tällä kertaa käyttänyt tilaisuutta lisätä johtoaan hyväkseen. Näin viimeiseen erään siirryttiin siedettävästä kiriasemasta lukemin 4-3.

III Erä

Kotijoukkue pääsi ensimmäisen kerran kunnolla mustapaitojen päätyyn erän neljännellä minuutilla ja onnistui heti survomaan maalin. Tourunen menetti kiekon oman maalin takana ja kun kentällisen muut pelaajat eivät saaneet yhtä vastustajaa kuriin maalin edessä, siirtyi kotijoukkue kahden maalin karkumatkalle.

Tässäkin erässä HiHo sai harjoitella ylivoimansa toimivuutta oikein urakalla, mutta kerrasta toiseen tuloksetta. Jollakin konstilla vastustajan epävarma suppilo onnistui saamaan jonkin ruumiinosansa jokaisen laukauksen tielle, eikä jatkuvasti maalin eteen tippuneisiin paluukiekkoihin löytynyt mustapaitaista ratkaisijaa.

Ongelma taisikin olla se, että ratkaisua yritettiin jatkuvasti liian läheltä. Pientä toivoa pelin tasoittamisesta toi ajassa 59.38 Teemu Toivonen, jonka rannelaukaus heti siniviivan jälkeen yllätti Kiekko-Karhujen maalivahdin täysin ja kiekko lirui puolittaisen torjunnan jälkeen juuri ja juuri maaliviivan yli. Mikko Koskela ei tätä heti huomannut ja kävi vielä jyräämässä maalivahdin maalin syntymisen jälkeen aiheuttaen melkoisen sählingin maalin eteen.

Valitettavasti aika ei kuitenkaan riittänyt enää tasoituksen tekemiseen, ja näin Virtain reissusta muodostui HiHolle hukkareissu.

– Vasen pakki, Virrat

Plussa ja Miinukset:

+ Tuomarityöskentely kokonaisuudessaan ehkä kauden parasta.

Ylivoiman tehottomuus ja kolme takaiskua.

Pakkipari Manninen – Tourunen.

Viimeistely.

Erikoista:

Vastustajan tekemät kolme alivoimamaalia voitaneen laskea erikoisuudeksi.

Ottelun sitaatit:

“Nyt vähän tarkkuutta viivaan ylivoimalla!”
– Joka toinen pelaaja vastustajan ensimmäisen, toisen ja kolmannen alivoimamaalin jälkeen.

HiHon tehomiehet:

  • Oliver Schärer, Joose Kreutzer, Anssi Lehtonen ja Teemu Toivonen 1+0=1.
  • Mikko Tylli, Arto Manninen ja Kimmo Kujamäki 0+1=1.

Hiki-Hockey 9.1.2005:

1. kenttä
Toivonen – Kujamäki – Koskela
Tourunen – Manninen

2. kenttä
Tylli – Schärer – Lehtonen
Takovaara – Niemi

3. kenttä
Kreutzer – Tukiainen – Lepistö

4. vitja
Kaukinen – Hedman – Laiho

MV.
Mäkinen

Nihkeä pakkovoitto

Tuomaripeli nousi pääosaan HiHon ja Lielahden Kipinän kohtaamisessa lauantai-iltana Sentterissä. Toisen tuomareista jäädessä täysin tossun alle ja tyytyessä kannattamaan aisaa, varasti toinen koko shown. Jatkuva erikoistilannepelaaminen sekoitti kummankin joukkueen peliä ja kuumensi tunteita sekä jäällä, että katsomossa. Tuskin kovinkaan moni katsoja olisi uskonut kyseessä olevan miesten jääkiekko-ottelu, sillä selvästi havaittavissa oli tuomariparin sääntökirjojen vaihtuminen ringetten vastaaviin. Loppujen lopuksi HiHon onnistui kuitenkin hallita hermonsa hieman vastustajaansa paremmin ja napata nihkeä pakkovoitto lukemin 3-2 (1-0,1-1,1-1). Haaveet ylempään jatkosarjaan pääsystä pysyivät siis vielä elossa.

I Erä

Edellisen viikonlopun helppo voitto oli vielä tuoreessa muistissa, kun HiHo-ritarit luistelivat Kaukajärven Sentterin ala-arvoiselle jäälle. Ottelusta piti tulla helppo läpihuutojuttu – olihan HiHon sisarseura JälkiHiki-Hockeykin murskannut LieKin lukemin 11-4. Ottelun kapellimestarina toiminut pillipiipari Harra antoi esimakua tulevasta jo alkulämmittelyn jälkeen, kun hän ei antanut lupaa ajaa jäätä ennen ottelun alkua. Syynä tähän oli kuulemma se, että ottelun pitää päästä alkamaan tasan määrättynä ajankohtana. Hyvä tällä kertaa näin, sillä muutoin Sentterissä olisi pelattu vielä puoliltaöinkin.

HiHo olisi ilmeisesti tarvinnut pientä huilitaukoa ja taktiikkapalaveria alkulämmittelyn jälkeen, sillä muutama ensimmäinen minuutti pelattiin suurimmaksi osaksi HiHon kenttäpäädyssä. Vaarallisiin maalipaikkoihin vastustajaa ei kuitenkaan onneksi päästetty, ja hermoilusta huolimatta suurta hätää ei ollut. Ottelua oli ehditty pelata hieman vajaa seitsemän minuuttia, kun ruukie Timo Tukiainen tööttäsi linnunluisen vastustajan täysin puhtaasti olkapäällään nurin HiHon maalin edessä. Jostain käsittämättömästä syystä tämä onnistuttiin tuomarin toimesta tulkitsemaan koukkaukseksi ja Tukiainen joutui ihmeekseen luistelemaan jäähyaitioon.

LieKi ei ylivoimallaan saanut mainittavaa aikaiseksi ja HiHon tilaisuus koitti vähän ennen Tukiaisen jäähyn päättymistä, kun LieKin pelaaja puolestaan otti heppoisen rangaistuksen. Keskialueen aloituksen jälkeen Mikko Koskela ampui kiekon siniseltä ränniin ja maalin taakse kiekkoa tavoittelemaan ehti ensimmäisenä Mikko Tylli. Tylli taklasi vastustajansa irti kiekosta, Oliver Schärer poimi irtokiekon ja pyöräytti etukulmasta kiekon vanhanaikaisella maaliin. Edellisessä ottelussa vielä hartioille jäänyt Duscha putosi nyt vihdoin näyttävästi.

Ajassa 12.10 HiHo sai jälleen tilaisuuden pelata ylivoimaa, mutta tilaisuus kuivui kokoon Tyllin saatua 2+10 minuutin jäähyn päähän kohdistuneesta taklauksesta. Tilanne kyllä näytti ennemminkin korkealta mailalta, josta kahden minuutin jäähykin olisi ollut vallan riittävä rangaistus. Jälleen HiHon alivoima kuitenkin toimi hyvin ja Ricky Tourusen ärsytettyä vastustajan hyökkääjän hulluuden partaalle pääsi HiHo ahdingosta. LieKin pelaaja teloi Tourusen aivan järjettömällä poikittaisella mailalla vihellyksen jälkeen päin laitaa ja lähti täysin ansaitusti 5+20 minuutin istunnolle. Samassa tilanteessa Petri Niemi ja eräs vastustajan pelaaja saivat myös mitättömästä nahistelusta molemmat kahden minuutin rangaistukset.

Ylivoimalla ei kuitenkaan maalia saatu tehtyä ja yllättävää kyllä, loppuerä pelailtiin tasakentällisin melko rauhallisissa merkeissä. Vaarallisemmat tilanteet loi kiistatta kotijoukkue, mutta viimeistelyssä olisi jälleen kerran ollut toivomisen varaa. Ikään kuin väkisin piti yrittää tehdä vastustajan epävarmasta suppilosta ottelun sankari.

II Erä

Ottelu oli ensimmäisessä erässä ollut enimmäkseen HiHon hallintaa ja erätauolla pukukoppi olikin täynnä luottavaisia pelimiehiä. Nopean tempon ylläpitämisen ja erityisesti kylmäpäisyyden tärkeyttä painotettiin hengähdystauon aikana. Ei olisi varaa menettää hermoja, oli tuomarien vaihteleva linja sitten mikä tahansa.

LieKi kuitenkin pudotti aikamoisen pommin kotijoukkueen niskaan heti erän alussa. Ykköskenttä ei meinannut millään päästä omalta alueelta hyökkäykseen ja LieKin pyörityksenpoikanen päättyi kuin päättyikin maalin kulmalta iskettyyn tasoitukseen. Ahdinko näytti vain lisääntyvän, kun HiHo joutui parin minuutin pelin jälkeen lähes täyden kahden minuutin ajaksi 5-3 -alivoimalle Tourusen ja ruukie Mikko Järvisen istuessa boxissa. Hyvän alivoimapelaamisen ja maalivahti Ville Mäkisen varmojen torjuntojen siivittämänä alivoimasta kuitenkin selvittiin ilman takaiskuja.

Hädin tuskin ehti kotijoukkue saada täyden miehityksen kentälle, kun ruukie Jukka Pettersonille tuomittiin ensiesiintymisessään HiHo-paidassa täysin aiheeton estämisjäähy. Kyseessä oli varsin tavallinen kiekontavoittelutilanne, jossa kaksi HiHolaista luisteli kilpaa kulmaukseen kiekon perään yhden vastustajan pelaajan kanssa. HiHolainen sai kiekon itselleen ja tämä oli ilmeisesti Harran mielestä täysin mahdotonta ilman jonkin sortin rikettä. LieKin ylivoimamaali jäi kotikatsomon helpotukseksi tutun kaavan mukaisesti jälleen kerran näkemättä ja HiHo onnistui jäähyn aikana jopa siirtymään uudelleen johtoon. Teemu Toivonen heitti purkukiekon keskialueelle vastustajan pakin lapaan. Pakki häkeltyi nappisyötöstä, heitti kolmois-salkovin ja lahjoitti kiekon läpiajoon rynnänneelle Ville Hedmanille. Hedman ei tunnetusti näistä paikoista erehdy, eikä erehtynyt tälläkään kertaa. Kiekko längistä sisään ja HiHo 2-1 johtoon.

Jos oli erän alku HiHon jäähyilyä, kääntyi tilanne aivan päälaelleen loppuerän ajaksi. LieKin miehiä marssitettiin tasaisen varmaan tahtiin jäähyaitioon erän loppuun asti ja päästiinpä kahden miehen ylivoimaakin kokeilemaan yhteensä puolen minuutin ajan. Mustapaitojen ylivoima oli ajoittaisesta näyttävästä pyörityksestäkin huolimatta valitettavasti totutun tehotonta, eikä johtoa onnistuttu hyvistäkään paikoista lisäämään ennen erätaukoa. Muiden muassa Koskela ja Schärer saivat todeta vastustajan suppilon hanskakäden toimivuuden.

Kotijoukkueen pelaajien hermot pysyivät toisessa erässä ihailtavasti kurissa ja törkeitäkin päähän kohdistuneita iskuja otettiin mukisematta vastaan LieKin maalinsuulla. Oivana esimerkkinä tästä Tylli, joka vihelteli Nalle Luppakorvan TV:stä tuttua tunnussävelmää vastustajan pakin yrittäessä leipoa Tyllin naamavärkkiä uuteen uskoon – valitettavasti ilman näkyvää ja pysyvää vaikutusta.

III Erä

Viimeiseen erään luisteli jälleen taistelutahtoinen kotijoukkue. Ykköskenttä kuittasi toisen erän alun uinahduksensa iskemällä heti viimeisen erän alkuun näyttävän 3-1 johto-osuman. Tylli karvasi kiekon käsittämättömän lepsusti peliä avanneelta vastustajan pakilta, kiersi maalin ja syötti maalin edessä odotelleelle Schärerille. Schärer kuuli selkänsä takana mailaa jäähän koputelleen Koskelan kutsuhuudon ja heitti sokkosyötön selkänsä takaa suoraan tämän lapaan. Koskela sai nostaa kiekon rauhassa puolityhjään maaliin maalivahdin kontatessa vielä aivan eri suunnalla.

Muutaman minuutin kuluttua tästä HiHo sai jälleen yrittää ylivoimaa ja jälleen tuloksetta. Tasapuolisuuden vuoksi piti toki vierasjoukkueenkin päästä yrittämään kavennusta miesylivoimalla. Oki Ala-Poikela joutui istunnolle ensin vastaavanlaisesta linnunluuhun nojailusta, kuin Tukiainen ensimmäisessä erässä, ja vähän ennen tuon jäähyn umpeutumista myös Tourunen sai illan toisen kaksiminuuttisensa. Kahden miehen alivoima vielä kestettiin, mutta Tourunen katseli vielä peliä väärästä aitiosta, kun LieKi sai kuin saikin värkättyä illan ensimmäisen ylivoimamaalinsa tolpan kautta maaliin painuneella siniviivalaukauksella.

Vierasjoukkue sai kavennusmaalista lisää virtaa ja pari seuraavaakin vaihtoa pyörittiin vaarallisesti HiHon kenttäpäädyssä. Ylipillipiipari Harran mielestä vierasjoukkue ilmeisesti ansaitsi vielä tasoitusmahdollisuudenkin ja vihelsi Niemen istumaan toista jäähyään jälleen täysin käsittämättömästä tilanteesta. Vastustaja kiersi kiekon kanssa kotijoukkueen maalin takaa, kompuroi omiin jalkoihinsa ja maalin edestä yhdellä kädellä mailaa heilutellut Niemi sai koukkaamisesta rangaistuksen. Lähellä tasoitus olikin, mutta onneksi Mäkinen poimi ilmiömäisellä refleksitorjunnalla kenttäpelaajasta alanurkkaa kohti ohjautuneen laukauksen räpyläänsä.

Loppuerän aikana HiHo ei antanut edes Harralle pienintäkään syytä viheltää rangaistuksia, ja LieKin pelaajat puolestaan polttivat päreensä totaalisesti. Kun tähän soppaan lisättiin vielä se tosiasia, että toisena tuomarina kentällä häärinyt Virtanenkin vihdoin onnistui näkemään vierasjoukkueen pelaajan syyllistyneen johonkin jäähyn arvoiseen rikkeeseen, sai HiHo pelailla ottelun lopun rauhassa pois ylivoimalla LieKin kenttäpäädyssä.

– Vasen pakki, Kaukajärven Sentteri

Plussa ja Miinukset:

++ Erittäin hyvin pitänyt hermokontrolli.

+ Hyvä alivoimapelaaminen.

Nopeudella ja ketteryydellä ei onnistuttu taaskaan voittamaan raakaa kaljamahan suomaa voimaa.

Luokaton ylivoimapelaaminen.

Vastustajan suppilosta yritettiin jälleen kerran tehdä väkisin ottelun sankaria.

Erikoista:

Ottelussa vihellettiin HiHolle 9 x 2 + 10 minuuttia ja LieKille 11 x 2 + 2 x 20 + 10 minuuttia jäähyjä. Kuka tahansa peliä seurannut voisi kirkkain silmin väittää, että korkeintaan neljäsosa jäähyistä olisi kuulunut keskivertojääkiekkopelin henkeen. Ilman tuomarin totaalista sekoilua ottelu olisi voinut olla jännittävääkin kiekkoviihdettä runsaslukuiselle yleisölle. Olisi hauska nähdä jäähytilastoja muista Harran viheltämistä otteluista vs. muut tämän sarjan ottelut. Hyvähän se on, että roikkumiset ja koukkimiset vihelletään tarkasti pois, mutta liika on liikaa ja järjenkäyttö on sallittua.

Ottelun sitaatit:

“V***u Harra sä oot p***a tuomari! Eikö hävetä yhtään!?” – ynnä muita lapsille sopimattomia erotuomarikriittisiä ajatelmia.
– Tuntemattomaksi jäänyt, lastaan tuttipullolla ruokkiva naiskatsoja. Siinä on lapsi saanut äidinmaidon mukana muutakin, kuin rakkautta, toim. huom.

“Riiickyyyyy…!!! Ricky on luunmurskaaja!”
– 80 desibelin äänenpaineella ja 22 kilohertsin taajuudella noin nelivuotias Thomas HiHon fanikatsomosta.

HiHon tehomiehet:

  • Mikko Koskela ja Oliver Schärer 1+1=2.
  • Ville Hedman 1+0=1.
  • Mikko Tylli ja Teemu Toivonen 0+1=1.

Hiki-Hockey 13.11.2004:

1. kenttä
Tylli – Schärer – Koskela
Tourunen – Niemi

2. kenttä
Kananen – Kaukinen – Pettersson
Ala-Poikela – Manninen

3. kenttä
Toivonen – Sirkkola – Hedman
Järvinen – Takovaara

4. vitja
Lepistö – Tukiainen – Virtanen

MV.
Mäkinen

– HiHo News Network

Pakkopullaa Hämeenlinnassa

Ruukieitakin oli päästetty jälleen kokoonpanoon Hiki-Hockeyn matkatessa sunnuntai-iltapäivän otteluunsa Hämeenlinnaan Hauhon Sisun vieraaksi. Kauden ensimmäiseen peliin Hämeenlinnassa matkasivat erityisen innokkaina kyseiseltä paikkakunnalta kotoisin olevat HiHo-soturit – olivathan äitikulta, mummo ja veli-Petterikin lupautuneet tulemaan hurraamaan vierasjoukkuetta voittoon. Mahtoiko johtua tutun yleisön aiheuttamasta ylimääräisestä paineesta vai mistä, mutta kaikki Hämeenlinnan miehet jäivät täysin tehopisteittä kauden tärkeimmässä pelissään. HiHon kuitenkin onnistui nihkeän esityksen jälkeen ottaa rutiinivoitto lukemin 2-5 (2-2, 0-1, 0-2).

I Erä

Autojen lämmityslaitteita oli matkalla Tampereelta pidetty ilmeisesti aivan liian kauan puhaltamassa kuumaa ilmaa. Vierasjoukkueen pelaajista tuntui jokaisella tästä syystä olevan takista pari ylintä nappia auki jo alkulämmittelyyn luisteltaessa. HauSihan oli pelannut edellisellä kaudella sarjaporrasta alempana, eikä ollut tällä kaudella vielä voittanut peliäkään. Ehkä nappien auki pitäminen oli tällä kerralla hyväkin asia, sillä ottelun alusta alkaen kiekkoa pelattiin lähes koko ajan ainoastaan kohti HauSin maalia.

Tästä huolimatta avausmaalia saatiin odotella erän puoliväliin asti. Ajassa 10.42 puheenjohtaja Mikko Koskela sai kiekon haltuunsa keskialueella, ja kun sekä muut HiHolaiset, että vastustajat kurvasivat vaihtoon, päätti puhis käydä tekemässä maalin ja tuuletuksista päätellen ravisti “Duscha” Merikarin kokoisen gorillan selästään. “Hyvä Uolevi!” väitettiin jonkun naisihmisen kiljaisseen maalin syntyhetkellä katsomossa. Kuka lie erehtynyt maalin tehneestä pelaajasta.

Kenttäkuulutus ja valotaulu tuskin olivat ehtineet kertoa Sami Virtasen ja Koskelan äitimuoreille varmuutta todellisesta maalintekijästä, kun kiekko keskialoituksen jälkeen pelattiin Mikko Tyllin toimesta pystyyn toisesta laidasta keskelle leikanneelle Jukka Laiholle. Laiho ei kauaa maalipaikan nähdessään empinyt, vaan täräytti ensimmäisellä kosketuksella suorasta luistelusta raudanlujan lämärin hölmistyneen maalivahdin längistä sisään. Vain kaiken kokenut pelimies voi päätyä tällaiseen maalivahdin täysin yllättävään ratkaisuun helpon läpiajon ja näyttävän harhautuksen sijasta. Ajassa 10.52 lukemat olivat siis jo 0-2.

Tehokkaan kymmensekuntisen jälkeenkin HiHon vyörytys kohti HauSin maalia jatkui, mutta tehottomana. Kaikki kunnia tästä HauSin maalivahdille, joka otti monia hienoja koppeja HiHon avopaikoissa selvästi Ville “mursu” Nikkolalta matkimallaan tekniikalla. Erän lopussa HauSi sitten pääsikin kuin varkain peliin mukaan. Ajassa 14.53 kilisi räpyläkäden yläristikko HiHon maalia vartioineen Arttu Kriikun selän takana ja aivan erän lopussa vastaavasti toinen yläristikko. HiHo-pelaajat poistuivat epäuskoisina erätauolle tilanteessa 2-2.

II Erä

Toinen erä jatkui HiHon myllytyksen osalta siitä, mihin ensimmäinen päättyi. Avopaikkansa ottelun ratkaisemiseen oli joka kentälliselä, ja muun muassa Vesa Kananen, Niko Skyttä, Anssi Lehtonen ja Koskela tuhrivat avopaikkansa. Lehtosella oli jo ensimmäisessä erässä ollut tyhjä maali edessään, mutta vastustajan maalivahti ehti kuin ehtikin eteen jalkapalloheittäytymisellään. Toisen erän ainoaksi onnistujaksi jäikin näin ollen kapteeni Kimmo Kujamäki, joka siirsi HiHon 2-3 johtoon ajassa 25.34. Kriikun pitäessä hienosti vastustajan pari vaarallista tilannetta nollilla, siirryttiin näistä lukemista viimeiseen erään.

III Erä

Vaikka tilanne numerollisesti kolmannen erän alussa olikin tiukka, ei HauSista ollut HiHon haastajaksi voittotaistelussa. HauSi sumputti oman maalinsa edustan ja yritti iskeä vastaiskuista. Vastaiskuja ei kuitenkaan juurikaan tullut, sillä HauSilla oli selviä vaikeuksia päästä edes keskialueen yli, ja Kriikku sai huilia krapulaansa pois rauhassa.

Tylli lisäsi HiHon johdon kahteen maaliin ajassa 47.43 kurottamalla Laihon syötön verkon perukoille ja lopullisen niitin iski Oki Ala-Poikela liruttamalla kiekon laidan vierestä vastustajan maaliin neljä minuuttia myöhemmin. Ala-Poikela oli muutoinkin monessa mukana kolmannessa erässä. Oman pään aloituksen jälkeen nähtiin nimittäin kaikki fysiikan lait kumoava tapahtuma, kun vastustajan ja koko kentän pienin pelaaja (~150 cm & 43 kg) lennätti Ala-Poikelan (~185 cm & 110 kg) näyttävästi pyrstölleen. Pyrstölle tämä karu kohtelu ei vielä riittänyt, kuten tarinasta seuraavaksi käy ilmi.

Loistavasti pelanneen kakkoskentän sentteri, Oliver Schärer, oli seuraava, joka joutui sivustakärsijäksi Ala-Poikelan huono-onnisen toilailun vuoksi. Oliver sai juuri viritettyä mahtikudin piippuun, kun maskiin luistellut Ala-Poikela menetti tasapainonsa. Okin mahtavan peräpeilin kääntyessä kohti Oliveria, peitti se tämän näköpiiristä vastustajan maalin ja luultavasti muutaman alimman penkkirivin päätykatsomostakin. Koko HiHon vaihtoaitio pidätteli tässä vaiheessa jo hengitystään, sillä tilanteella ei voinut olla kuin yksi lopputulos. Oliver ei ehtinyt enää peruttaa laukaisuaikomustaan ja kiekolla ei kerta kaikkiaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin osua Okia juuri sinne, minne ei millään kovalla esineellä pitäisi olla pääsyä. Näin jäi jälleen yksi HiHo-maali syntymättä.

Loppuerä pelailtiin rauhallisesti pois HauSin kenttäpäädyssä, mutta enempää osuamia ei nähty. Näin HiHolle nihkeä voitto sarjan häntäpään joukkueesta lukemin 2-5.

– Vasen pakki, Hämeenlinna

Plussa ja Miinukset:

+ Kakkoskentän tehoilta: Laiho 1+3, Tylli 1+1 ja Schärer 0+2.

Kohuttu ykkösvitja vaeltaa tehottomuuden varjoissa: näyttävää pyöritystä ja vain yksi maali. Lisäksi koko kauden saldo on yhteensä ainoastaan 4+3!

Ei yhtään ylivoimamaalia.

Lehtosella edelleen Duscha hartioillaan, maaleja odotellaan.

Ottelun sitaatit:

“Se tuli ihan puskista. Meinasin laskea alleni kun tajusin, että sehän tulee suoraan päälle!”
– O. Ala-Poikela veret seisauttaneesta taklauksesta.

“Seit einem Moment dachte ich, dass ich verrückt geworden war, weil erst das Tor dort war und nächst nur sehr viel etwas schwarzes!” (Vapaa käännös: “Luulin tulleeni hul-hul-hulluksi, kun yhtäkkiä näin vain mustaa, vaikka hetki sitten tähtäimessä vielä oli ylänurkka!”)
– O. Schärer maalitilanteestaan.

Hiki-Hockey 31.10.2004:

1. kenttä
Lehtonen – Skyttä – Koskela
Niemi – Kujamäki

2. kenttä
Tylli – Schärer – Laiho
Ala-Poikela – Manninen

3. kenttä
Kananen – Hedman – Kaukinen
Räsä-ruukie – Järvinen-ruukie

4. vitja
Lepistö – Roivas – Virtanen

MV.
Kriikku

Äiti, miksi aina VehU?

Sunnuntai-illan Hockey-Night -ottelun HPK – Tappara vaihtoehdoksi tamperelaiselle kiekkojännärille tarjottiin tällä kertaa Hämeen alueen III-divarin klassikkoa Vehmaisten Urheilijat – HiHo. Aivan varmaa tietoa HiHon ja VehUn ensimmäisen kohtaamisen ajankohdasta ei ole, mutta toimittaja arvelee tuon taiston käydyn Tampereen Koulukadun tekojääkentällä joskus 1970-luvun puolivälissä. Vehmaisten joukkueen pelaajisto lienee noista ajoista säilynyt melko muuttumattomana HiHon saadessa vuosi vuodelta uusia, innokkaita ja näppäräkätisiä ruukieita riveihinsä. Kuten niin (turhan) usein aiemminkin, korjasi kokemus kuitenkin sunnuntainakin potin nuoruuden innon nenän edestä lukemin 7-5 (2-3, 2-1, 3-1).

I Erä

HiHo oli tällä kertaa jättänyt yhtä vaille kaikki ruukiet kotiin ja haki voittoa hieman kokeneemman kaartin voimin. Pelaajien mieliin pelin alla palasi edelliskauden komea voitto VehUsta, jossa vastustaja jätettiin kokonaan nollille. HiHon runsaslukuinen ja äänekäs vierasyleisö vasta viritteli “HiHo, ö-ö-ö!” ja “Iiik! Vesku on lutunen! Iiik!” -kannustushuutojaan, kun yköskenttään paluun tehnyt Teemu Toivonen jo nosteli käsiään pystyyn avausmaalin merkiksi.

Lisää nannaa HiHo-faneille tarjottiin muutamaa minuuttia ennen erän puoliväliä, kun ylipäävalmentaja, Sturmoberführer Kimmo Kujamäki tälläsi puolilämärin varmuuden vuoksi vastustajan maalivahdin otsalohkon kautta verkon perukoille. Kun tätä suoritusta vielä ajassa 09.38 säesti apuvalmentaja, Feldwebel Oki Ala-Poikela tulittaen vastustamattoman rannelaukauksen maaliin siirretyn rangaistuksen aikana, näytti tilanne HiHon kannalta hyvältä. Edellisen illan nihkeä JäHi-voitto oli sekä pelaajien että kannattajien mielissä enää kuin pahaa unta vain. Korkkasipa joku rohkea kannattaja sen kunniaksi toisenkin olusen. Himmel, niin sitä pitää!

Erä oli alusta asti ollut täysin vierasjoukkueen hallussa, eikä VehU tuntunut saavan edes laukauksia kohti HiHon maalia. Tunnetusti VehUa vastaan ei kuitenkaan tarvita kuin yksi uinahdus, ja niin siinä kävi tälläkin kertaa. Kahden kivitalon kokoisen HiHo-miehen yrittäessä lepsusti häiritä sai vastustaja rauhassa kääntyä kiekon kanssa kohti vierasjoukueen maalia ja ampua täysin puskista kavennuksen. Muutaman minuutin kuluttua VehU rankaisi jälleen armotta HiHon puolustusvirheestä. HiHo-hyökkääjän ollessa aavistuksen verran myöhässä tilanteesta, iski vastustaja ylivoimahyökkäyksen päätteeksi reboundista tilanteeksi jo 2-3. Vanha VehU-peikko alkoi nostaa päätään.

Onneksi erän loppu pelattiin jälleen lähinnä kohti VehUn maalia ja lisätakaiskuilta vältyttiin. HiHon hyökkääjillä oli parikin hyvää tilannetta tehdä pientä pesäeroa ennen erätaukoa, mutta jostain syystä kädet tuntuivat aina jäätyvän puolityhjän maalin häämöttäessä. “Scheisse! Dummkopf!” -kannustushuudoin loi ulkomaalaisvahvistus Oliver Schärer henkeä hyökkääjätovereiden ponnettomiin maalintekoyrityksiin.

II Erä

Ulkomaankieliset mairittelusanat ja erätauolla jaellut neuvot eivät valitettavasti tuntuneet auttaneen, sillä toinen erä jatkui HiHon kannalta tehottomana. Kukin kentällinen vuorollaan kävi kokeilemassa VehUn suppilon rinta- ja polvipanssarien kestävyyttä, eikä kiekkoa saatu mistään sisään. Liekö polvarit olleet peurankarvalla täytetyt taikapolvarit, sillä edes reboundeihin ei löytynyt omia miehiä ennen VehUn kankeita pakkeja.

Kahdessa edellisessä pelissä kolme maalia nakutellut HiHo-veteraani Jukka Laihokin suti kiekosta kokonaan ohi avopaikassa, johon hänet olivat punakonemaisen nopean vastahyökkäyksen päätteeksi pelanneet toinen apuvalmentaja, Minentreter Petri Niemi ja Schärer. Jo toisen kerran tällä kaudella sai Niemi huomata syöttöpisteen katoavan taivaan tuuliin – vaikka kyllä kai tämäkin syöttöpiste olisi saatu merkittyä Hedmanin nimiin, jos kiekko olisi maaliin asti tiensä löytänyt.

Kun HiHo ei paikkojaan käyttänyt hyväkseen, VehU teki sen murhaavalla prosentilla. Erän puolivälissä vastustaja sai aikaan ensimmäisen laukauksensa kohti HiHon maalia ja kuinkas muutenkaan, kuin huonon purkukiekon jälkeen. Viivalta ammuttu sutaisu muutti mailoista suuntaa ja leijaili hölmistyneiden HiHo-pakkien yli maskissa olleen maalivahti Ville Mäkisen rintapanssariin, josta se tippui suoraan vielä hölmistyneemmän VehU-hyökkääjän lapaan. Siinä missä HiHo-mies olisi luultavasti kompuroinut omiin jalkoihinsa, laittoi kokenut pelimies limpun varmasti alanurkkaan. Peli oli tasan.

HiHo ei kuitenkaan pienistä häkeltynyt ja koko ajan pelaajien mielissä kyti usko siihen, että kyllä peli vielä voitoksi käännetään. HiHon painostuksen alla VehU alkoi väsyä ja sortui jäähyilemään. HiHolle tarjottiin kahden miehen ylivoimaa, kun erää oli pelaamatta hieman alle viisi minuuttia. Ylivoimakuvio pyörikin näyttävästi ja ratkaisua haettiin rohkeasti poikittaissyötöillä. Ricky Tourusen pyyhittyä kerran lumet kiekon päältä päätti hän syöttää kiekon Kujamäelle. “Kokeile sä hei vuorostas”. Ja Kujamäkihän kokeili: kiekko ylänurkkaan ja HiHo jälleen johtoon.

Iloa kesti tällä kertaa melkein erän loppuun asti. Minuutti ennen taukoa tuli kuitenkin HiHon kentälliselle jälleen arviointivirhe, kun pakkipari Niemi – Jussi Sirén odotteli turhaan apuja hyökkäysvitjalta VehUn iskiessä vastahyökkäyksestä. Kiekko pelattiin kulmasta vapaana olleelle miehelle parhaalle maalintekosektorille ja tämän täysin epäonnistunut laukaus kilisi tolpan kautta maaliin. Mäkisen huippuunsa viritetty mursutekniikkakaan ei tällä kertaa auttanut ja erätauolle lähdettiin tasatilanteessa 4-4.

III Erä

Viimeisestä erästä ei sitten jälkipolville olekaan oikeastaan mitään hyvää kerrottavaa. VehU iski heti erän ensimmäisestä tilanteestaan maalin. Jälleen huolimaton purku oman siniviivan alla ja kiekko ei suostunut millään pomppimaan viivan yli. Sen sijaan se palasi kuin biljardipallo maalin edessä odotelleen vastustajan lapaan. Kun vielä mustapaitaisen pelaajan sijasta mukaan tilanteeseen ennätti ensimmäisenä keltapaitainen, arvaa lukija varmasti mitä seuranneesta 2-1 -ylivoimatilanteesta maalin edessä seurasi. Tolppa kilisi ja HiHolaisten huulilta pystyi ilman suurempaa mielikuvituksen käyttöäkin lukemaan painokelvottomia sanoja.

VehUn maalia seurasi jälleen vahva vierasjoukkueen painostusjakso. Ketju Vesa Kananen – Tatu Sirkkola – Tomi Kaukinen pyöritti kiekkoa pitkälti toista minuuttia kotijoukkueen päädyssä luoden tilanteen toisensa perään – tuloksena kuitenkin vain neljä mailaniskua Kaukisen leukaperiin. Tämän pyörityksen lisäksi Kananen pääsi hieman myöhemmin täysin vapaasti nokikkain vastustajan maalivahdin kanssa, mutta kuten niin monen HiHo-hyökkääjän kohdalla pelissä aiemminkin, jäi maalintekoyritys täysin torsoksi. Ajassa 49.39 näytti vastustajan hyökkääjä sitten nuoremmilleen mallia maalinteossa ja sujautti kiekon puolittaisen läpiajonsa päätteeksi millintarkasti HiHo-maalin yläkulmaan. VehUn kolmas laukaus ja toinen maali päätöserässä.

Heti johtomaalinsa jälkeen kotijoukkue yritti vielä väkisin ottaa vieraat mukaan taisteluun ottelun voitosta ottamalla jälleen kaksi jäähyä aivan perätysten. Seuranneessa kahden miehen ylivoimassa Ala-Poikela näytti jälleen laukaisuvoimaansa ja laukoi illan toisen osumansa tuoden HiHon maalin päähän. Aikaa tasoitusmaalin tekemiseenkin jäi vielä yli kahdeksan minuuttia.

Tässä vaiheessa lukijakin jo varmasti arvaa, kumpi sen maalin kuitenkin teki. Tällä kertaa hieman kyseenalaisesti tehty maali katkaisi vierasjoukkueen selkärangan, eikä voittajasta enää ollut mitään epäselvyyttä. Keltapaitojen puolustaja nosti siniviivalta roikkukiekon maalia kohden ja hyökkääjä ohjasi päivänselvällä korkealla mailalla kiekon maaliin. Surullinen päätös hyvin alkaneelle ottelulle.

– Vasen pakki, Tesoma

Plussa ja Miinukset:

+++ Kolme maalia ylivoimalla.

++ Ei ainoatakaan jäähyä HiHolle koko pelissä.

+ Tilanteita luotiin aivan riittävästi yhden pelin tarpeiksi.

Täydellinen jäätyminen ratkaisupaikoissa.

Viidestä maalista vain yhden teki hyökkääjä.

Seitsemän selkeää omaa virhettä – vastustaja rankaisi seitsemällä maalilla.

Erikoista: Vuodesta toiseen tiedetään aivan varmasti etukäteen, kuinka VehU pelaa ja kuinka sitä vastaan tulee pelata, mutta silti tulos on aina sama. Jokainen virhe kostautuu maalina omaan päähän ja maalintekokilpailussa ei pärjätä alkuunkaan.

Ottelun sitaatit:

“Olen mäkin niimpal pitkä, että jos yritän käsi ylös ojennettuna ottaa kiekkoa kiinni ja vastustaja osuu siihen mailalla, niin täytyyhän sen olla korkea maila!”
– V. Mäkinen

“Ei ollu syöttöpaikkaa, niin päätin ampua kiekon maaliin.”
– K. Kujamäki

Hiki-Hockey 24.10.2004:

1. kenttä
Lehtonen – Skyttä – Toivonen
Tourunen – Kujamäki

2. kenttä
Kreutzer – Schärer – Laiho
Ala-Poikela – Manninen

3. kenttä
Hytönen – Tukiainen – Tylli
Niemi – Siren

4. vitja
Kananen – Sirkkola – Kaukinen

MV.
Mäkinen

Kotivoitto käynnisti kauden

Juhannusmakkaroista oli kulunut aikaa alle neljä kuukautta, kun Hiki-Hockeyn maineikas jääkiekkojoukkue joutui jo tämän talven ensimmäiseen tosikoitokseen. Vastaansa HiHo sai perinteisesti tiukan vastuksen tarjoavan PK-83:n Parkanosta. Ottelu päättyi varsin avausottelumaisten vaiheiden jälkeen Hiki-Hockeyn selvään voittoon lukemin 7–2 (2–0, 1–2, 4–0).

I Erä

Kauden ensimmäinen erä alkoi perinteisen sekavasti. Kotijoukkueen peliä kipsasi valtameren voimalla pauhannut kotiyleisö. Jännitys laukesi vajaan kolmen minuutin pelin jälkeen Mikko Tyllin jyrättyä punaviivalla yli vastustajansa. Raitapaitainen herrasmies vihelsi hätäisesti pilliinsä ja lähetti tilanteessa kiiltokuvia vaihdelleen, HiHo puolustaja, Ricky Tourusen jäähyaitioon. Kauden ensimmäinen pöytäkirjamerkintä oli suoritettu.

Ennen ensimmäisen erän puoliväliä heiluivat myös maaliverkot. Parkanon pelaajan imeskellessä mailansa tuppia jäähyaitiossa pyöritti HiHo persoonallisen näköistä ylivoimaansa. Ylivoiman päätteeksi Arto Manninen toimitti kiekon Joose Kreutzerille, joka sen enempää ihmettelemättä livautti limpun verkkoon ohi hyvin pelanneen parkanolaissuppilon. Maalintekijän hymyllä ei ollut rajaa tämän liukuessa vaihtoon. Syykin oli päivänselvä – tässä vaiheessa Joose johti HiHon sisäistä pistepörssiä!

Erän loppupuolella HiHon pirteimpiin kuulunut kentällinen Teemu Toivonen–Ville Hedman–Tomi Kaukinen pyöritti peliä näyttävästi Parkanon kenttäpäädyssä ja loi maalintekopaikkoja liukuhihnalta. Lopulta Toivosen maalille toimittama kiekko löysi “Nemi” Kaukisen vapaana roikkuneen mailan. Lunkisti liukunut Nemi säikähti syöttöä ja lukitsi rautaiset ranteensa. Tuloksena kiekko sujahti näyttävästi maalin takanurkkaan. Kaukisen maali aloitti villin juhlan kotijoukkueen vaihtoaitiossa. Ainoat, joita maali ei miellyttänyt, olivat Kreutzer ja “Kultaranne” Hedman. Kreutzeria kismitti Kaukisen nousu sisäisessä pistepörssissä jaetulle kärkipaikalle. Hedmania puolestaan järkytti tapa, jolla ottelun tuomarit jättivät hänet ilman huutosyöttöpistettä.

Ensimmäiselle erätauolle joukkueet luistelivat suomalaisen jääkiekon kulmakiven, Hiki-Hockeyn, kahden maalin johdossa.

II Erä

Toisessa erässä Hiki-Hockeyn otteet jatkuivat varsin sekavina. Aivan erän alussa, pääsi Miccå Tylli tekemään HiHon kolmannen täysosuman mojovalla laukauksella. Tästä aikaisesta osumasta seurasi mustapaitojen ylimmän paidannapin aukeaminen. Samanaikaisesti, kun kotijoukkueen pelureiden selät suoristuivat, alkoivat Parkanon pojat parantaa peliään. Toisessa erässä vierailijat vyöryttivätkin vaarallisia vastaiskuja tämän tästä. Yleisömassojen suunnatessa erätaukokebabeille, hohtivat valotaululla kiihkeät numerot 3–2.

III Erä

Toisella erätauolla Hervannan ylpeyden pukukopissa keiteltiin perinteiset sienikeitot, ja niinpä kolmanteen erään luisteli sisuuntunut kotijoukkue. Mustapaitojen liike oli ainakin vähän yli kaksi kertaa liukkaampaa, kuin vierailijoilla – tämä näkyi myös tulostaululla. Vauhdista tippuneet parkanolaiset aloittivat mittavan jäähyaitioinvaasion, joka jatkui läpi kolmannen erän. Hiki-Hockey ei ollut tästä moksiskaan, vaan muiskautti vierailijoita maalilla neljä kertaa. Maalisteina kolmannen erän kliimaksissa toimivat Tylli, Jucca Laiho, Ruukie-Tukiainen sekä PJ Koskela. Ilahduttavinta oli nähdä, kahden untuvikkoruukien Timo Tukiaisen ja Ilmari Lepistön yhteispelin tuottavan lopulta kastehelmen kauneudesta vertaistaan hakevan maalin. Hienoa poijaaaaat!!!

Lopputulos 7–2 vastasi ottelutapahtumia melko hyvin. Hiki-Hockey ei esittänyt lähellekään parastaan, mutta vastustajan kuriton ja jäähyherkkä pelaaminen loi HiHolle lopulta helpon polun tiellä avausvoittoon. Seuraavassa ottelussa Hiki-Hockey kohtaa arkkivihollisensa JäHin, jolloin tunteiden palo ja intohimon lieskat roihuavat varmasti tulikuumina. Paikalle odotetaan jälleen suurta joukkoa HiHo-henkisiä ihmisiä, sillä tämän talven trendikkäin kohtaamispaikkahan on tietenkin HiHon kotiottelu!

– pikku-D, Kaukajärvi

Plussa ja Miinukset:

+++ Voitto kauden avausottelusta.

++ Ricky “Isäntä” Tourusen ja Mikko Tyllin varmat otteet puolustuspäässä.

+ Ville Mäkinen sai kiekon todistetusti kohoamaan laidan korkeudelle.

Pakkien “idioottivarmat” poikkisyötöt omassa päässä ottelun I ja II erässä.

HiHon lammasmainen taklauspeli.

Toisen erän yleinen laamailu ja rusettiluistelu.

Ottelun sitaatti:

“Saako näissä peleissä taklata, kun laidat ei rysky ollenkaan?”
– Vähemmän vihkiytynyt kannattaja

Hiki-Hockey 16.10.2004:

Smurffit:
Lehtonen – Skyttä – Mikko U. Koskela
Ricky – Tylli

Die deutsche Bürgerlichen:
Kreutschzer – Schzeeffer – Big Daddy Laiho
NipaX – Arto J.

Äitienpäivän legioona:
Lukko – Hedman – Nemo
Siren – Takovaara

Talitintit:
Roivas – Timo “ruukie” Tukiainen – Ilmari “ruukie” Lepistö

Suppilo:
Mäkinen

Leppoisa syysilta Kangasalla

Ottelusta Kangasalan Voittoa vastaan povattiin HiHolle kauden tähän asti tärkeintä ja pakkovoitto oli edessä, jotta mahdollisuudet ylempään jatkosarjaan keväällä 2005 säilyisivät. Ottelun alusta lähtien oli selvää, kumpi joukkueista oli parempi ja ratkaisijoitakin löytyi tällä kertaa laajalta rintamalta. Voitaneen huoletta sanoa, että monta Duscha-merkkistä gorillaa varisi lauantaina Kangasalan jäähallin jäälle. HiHo otti vakuuttavan voiton lukemin 3-15 (1-6,0-2,2-7).

I Erä

Pukukopissa painotettiin pelin alussa edessä olevan ottelun tärkeyttä. Jäälle luistelikin voitonnälkäinen HiHo-apinalauma ja KaVolle ei juuri annettu mahdollisuuksia järjestellä hyökkäyksiään. Muutaman lämmittelyohivedon jälkeen maalihanat avautuivat kunnolla ajassa 08.32, kun Anssi Lehtonen survoi Niko Skytän kulmasta syöttämän kiekon KaVon suppilon längistä maaliin. Duscha numero 1 oli pudonnut.

Vain 40 sekuntia myöhemmin Joose Kreutzer voitti hyökkäyspään aloituksen 100-0 taaksepäin viivalla odotelleen Ricky Tourusen lapaan, ja tämä tulitti lukemiksi jo 0-2. Yleensä tapoihin kuuluuu vaihtaa kentällistä maalin jälkeen, mutta tällä kertaa niin ei tehty. Ja hyvä niin. Voitetun keskialoituksen jälkeen edellisessä pelissä uhkeata peräpäätään esitellyt Oki Ala-Poikela vapautti Kreutzerin ja Mikko Tyllin 2-1 -ylivoimahyökkäykseen. Tylli veti hienosti KaVon ainoan pakin kiinni itseensä ja Kreutzer tälläsi takatolppaa kilistellen HiHon jo 0-3 johtoon. Duscha numero 2 oli historiaa.

Liiallinen hyökkäysinto kuitenkin kostautui ajassa 11.00, kun KaVo puolestaan karkasi ylivoimahyökkäykseen. Kun ainoana hyökkäyksen vastaanottajana ollut Petri Niemikin vielä sohi mailansa KaVolaisen laukauksen eteen, oli Ville Mäkinen HiHon maalilla voimaton. Jälleen kuitenkin heti keskialoituksen jälkeen HiHo sai painetta KaVon päätyyn. Skyttä ampui ensin tolppaan ja paluukiekosta Lehtonen ampui samaisen tolpan kautta jo ottelun toisen maalinsa.

Ottelu ratkesi jo viimeistään siinä vaiheessa, kun Tomi Kaukinen yllätti vastustajan maalivahdin helponlaisesti heti siniviivan jälkeen lähteneellä laukauksellaan. Maali oli Kaukisen toinen tällä kaudella ja syöttöpisteen siihen sai HiHon syöttökunkku Oliver Schärer. Sama ketju värkkäsi vielä erän lopussa komean paitsiomaalin, jonka ottelun tuomaristo kuitenkin hyväksyi. Schärer syötti Kaukiselle, joka kuljetti siniviivan yli ja löysi keskeltä vapaana olleen Jukka Laihon. Laiho veti vanhanaikaisen vetolaukauksen, joka lirui kuin liruikin maalivahdin puolittaisen torjunnan jälkeen maaliviivan yli. Erätauolle siirryttiin siis murskaavissa lukemissa 1-6.

II Erä

Toisessa erässä HiHo ei jatkuvasta myllytyksestään huolimatta saanut aikaiseksi kuin kaksi maalia, joista molemmista vastasi jälleen Kreutzer. Ensimmäisessä Kretuzer pääsi nousemaan yhdenkään vastustajan häiritsemättä ylivoimalla kulmasta maalilla ja survoi lopulta oman riparinsa perille asti, itsekkäästi aivan Tyllin nenän edestä. Maukkaan syötön tuomariston näkemyksen mukaan maaliin tarjoili vaihtoaitiosta käsin Arto Manninen. Ajassa 34.26 Kreutzer puolestaan ehti itse vaihdosta kentälle juuri sopivasti sutaisemaan pesäpallolyönnillä maaliin Lehtosen takanurkalle heittämän puoli metriä korkean lättysyötön.

Kreutzerin maalien lisäksi Niemi koukittiin törkeästi kumoon juuri, kun hän oli nousemassa pomminvarmaan maalintekoon kulmasta. Jäähyä tästä ei kuitenkaan vihelletty, vaan KaVon vastahyökkäyksen jälkeen Kimmo Kujamäki passitettiin jäähylle vastaavanlaisesta tilanteesta, mutta heppoisammin perustein. Tuomari tarjosi ensimmäiseen jäähyttömään tilanteeseen hupaisan selityksenkin, joka on luettavissa kommentit-osuudessa tämän artikkelin lopussa. Muuta mainitsemisen arvoista ei toisessa erässä tälläkään kertaa nähty ja päätöserään voitiin siirtyä lukemissa 1-8.

III Erä

KaVo vaihtoi viimeiseen erään maalivahtia, mutta sekään ei tuonut minkäänlaista muutosta ottelun käsikirjoitukseen. Erä olikin kliseemäisesti pelkkä muodollisuus, ja HiHon ilotulitusta jatkoi Mikko Koskela jo ajassa 41.20 Ala-Poikelan ja Lehtosen syötöistä. Vain 18 sekuntia edellisestä napautti Teemu Toivonen kauden toisen maalinsa komeasti suoraan Kreutzerin syötöstä.

HiHon yhdestoista maali ajassa 43.08 oli eittämättä illan komeimpia ja tuotti vihdoin onnistumisen myös vitjalle Ilmari Lepistö – Timo Tukiainen – Sami Virtanen. Ruukie-Tukiainen syötti laidasta keskellä päivystäneelle Virtaselle, joka hetken laukaisumahdollisuuksiaan pohdittuaan heitti näyttävän rystylätyn vasemmalle ruukie-Lepistölle. Lepistö ei empinyt, vaan täräytti suoraan syötöstä maalin kattoon ja avasi myöskin tällä osumalla kauden maalitilinsä. Duscha numero 3 poikki ja pinoon. Virtasen maalitili odottaa vielä aukeasmistaan, mutta pientä lohtua tällaiset esakeskismäiset rystylätyt varmasti antavat. Tämän maalin rakentelussa tuli samalla todistetuksi, että Timo Jutilakin on erehtyväinen: Suomesta löytyy kuin löytyykin Keskisen lisäksi toinenkin mies, joka osaa kohottaa syöttäessään rystyllä. Hokinait-kamaa, toteaa toimittaja.

Duschan numero 4 kuolettamista saatiin sitten odotella erän puoliväliin asti. Niko Skyttä naatiskeli, eikä heti laakassu kiekkoa maaliin KaVon maalin takanurkalla, vaan odotti kunnes pakki oli ehtinyt melkein kosketusetäisyydelle. Lälläslää, perinteinen Skyttämäinen virne naamalle ja kiekko maaliin. Oivallisen syötön tyhjään paikkaan tarjoili Koskela. Muutama minuutti edellisestä, ja Ala-Poikela siirsi HiHon 1-13 johtoon tälläämällä kiekon puolityhjään KaVo-maaliin. Maalipaikan järjesteli pirullisen oivallisella syötöllään vastustajan pelaajan polvisuojien kautta Tourunen, jolle maali jostain syystä virallisiin tilastoihin virheellisesti merkittiin.

Jälleen ei keskialoituksen jälkeen tarvinnut odotella kuin 17 sekuntia, kun Lehtonen herkutteli jo illan kolmannen maalinsa. Illan strategisesti tärkein ja monien mielestä myös kiistatta komein maali näki kuitenkn päivänvalon ajassa 55.15. Skyttä voitti hyökkäyspään aloituksen Niemelle, joka odotti hetken, katsoi että Lehtonen sai ohjattua karvaajan sivuun, laski kosinin ja pari arcustangenttia ja lopulta lähetti raudanlujan lämärin kohti 57,3 cm korkeudessa odottanutta Skytän mailanlapaa. Kiekko osui tarkasti kohteeseensa ja päätyi Skytän ohjauksesta juuri sinne, minne oli tarkoituskin, eli vastustajan maalin oikeaan alanurkkaan. Duscha numero 5 jäi nyyhkyttämään jäälle. Tällaiset kylmänviileät ja laskelmoidut ratkaisut ovat omiaan nostattamaan koko joukkueen itseluottamusta ja taistelutahtoa.

Skytän maalin jälkeen HiHo hieman löysäsi ja antoi vastustajankin tehdä vielä pari lohdutusmaalia, joista ei jälkipolville paljon ole kerrottavaa. Tämäniltaisen perusteella kuitenkin Lielahden Kipinällä tulee olemaan kuumat oltavat Kaukajärven Sentterissä HiHon vieraana seuraavan lauantain taistossa.

Lopuksi toimittaja haluaisi vielä tähdentää, että kuvaus pelin kulusta on täysin todenmukainen ja objektiivinen sivustaseuraajan näkemys, eikä toimittajalla ole nimimerkistään huolimatta mitään siteitä, suhteita tahi kontakteja kehenkään otteluraportissa mainittuun tai mainitsematta jätettyyn pelaajaan.

– Vasen pakki, ylin oksa, Kangasala

Plussa ja Miinukset:

+++ Vihdoinkin onnistumisia laajalla rintamalla. Edellisessä raportissa parjattu ykkösvitjakin nakutti nyt tehot 6+7.

++ Mäkisellä ei juuri ollut töitä HiHon maalilla ja harvatkin tilanteet hän hoiti hienosti.

+ Kaiken kaikkiaan vakuuttava esitys joukkueelta.

Jos on pakko etsiä miinuksia näin murskaavasta voittopelistä, niin sellaiseksi voisi laskea ehkä puolustuspelaamisen hienoisen hiipumisen hyökkäysinnokkuuden tieltä. KaVo sai muutaman vaarallisen hyökkäyksen ja kolme läpiajoakin, joista kaksi Mäkinen onneksi nollasi varmasti. Hyökkäysinto tällaisessa pelissä on kyllä toki ymmärrettävää, eli tämä on vain ihan pieni miinus.

Erikoista:

  • Kimmo Kujamäki ja Mikko Tylli 0+0=0 << Petri Niemi 0+1=1. (Symboli “<<” tarkoittaa luonnollisesti “paljon pienempi/vähemmän kuin”, toim. huom.)
  • Ainoastaan kolme pelaajaa jäi kokonaan tehopisteittä.
  • Syöttöpörssiä johtava Oliver Schärer on edelleen maalipörssissä vihoviimeisenä. Esikuvana Raimo Helminen?
  • HiHo onnistui kolme kertaa suoraan keskialoituksen jälkeen. Kaksi kertaa ehti vierähtää 17 sekuntia ja kerran 18 sekuntia.

Ottelun sitaatit:

“Ai se kampitus tuolla kulmassa vai? Katsoin, että olit huonossa tasapainossa ja olisit kaatunut, vaikka vastustaja ei olisi kampannutkaan.”
– Herr Domare, Harra.

“Vedä itte!”
– V. Tylli J. Kreutzerille ylivoimahyökkäyksessä.

HiHon tehomiehet:

  • Anssi Lehtonen ja Joose Kreutzer 3+2=5.
  • Niko Skyttä 2+2=4.
  • Mikko Koskela 1+3=4.

Hiki-Hockey 06.11.2004:

1. kenttä
Lehtonen – Skyttä – Koskela
Niemi – Kujamäki

2. kenttä
Tylli – Kreutzer – Toivonen
Tourunen – Ala-Poikela

3. kenttä
Kaukinen – Schärer – Laiho
Takovaara – Manninen

4. vitja
Lepistö – Tukiainen – Virtanen

MV.
Mäkinen

Paluu

Hiki-Hockey

Perustettu
21.7.1978
(Hikiliikkujat 1976-78)

Kotipaikka
Tampere

Jäähallit
Hervanta & Sentteri

Harjoitusvuorot 2016-17
ti 12:00 - 13:15
ke 12:00 - 13:15
pe 12:00 - 13:15

Sarjataso
II-divisioona

Yhteystiedot:
Valmentaja: juha.sivula@student.tut.fi
Puheenjohtaja: konsta.kononen@student.tut.fi