Lauantai-iltana Hiki-Hockey isännöi ottelua Jämsän Kiekko-Susia vastaan. Ottelussa oli enää kyse kunniasta, sillä molempien joukkueiden sarjasijoitukset olivat jo varmistuneet ennen illan peliä. Jämsäläiset tulisivat voittamaan sarjan Hihon joutuessa tyytymään kuudenteen tilaan.

Pelin piti alkaa kello 18.30, mutta tositoimiin päästiin vasta tuntia myöhemmin. Syynä tähän oli Tampere-sentterin heikohko huoltovalmius. Kaukalosta oli pleksi palasina, mutta sitä ei saatu korjattua kuin vasta pakon edessä. Mutta ei siitä sen enempää, onhan tällaiseen jo totuttu. Jääkone sentään ajoi jokaisella erätauolla jään, aina ei niinkään ole ollut. Mutta nyt itse pelitapahtumiin.

Kiekko-Sudet tulivat peliin tuulispäänä. Joukkueella löytyi niin taitoa kuin vauhtiakin, joten sarjavoitto ei mennyt heille vahingossa. Hiholaiset joutuivat tyytymään pelinrakenteluun, jossa kiekkoa vain roiskittiin omasta päästä keskialueelle. Hihon maalissa pelannut Ville Nikkola jatkoi edellisestä pelistä tuttujen jäätävien torjuntojen esittelemistä. Ajassa 15.08 Nikkola joutui kuitenkin antautumaan. Hiholaisilla petti oman pään miesvartiointi (taas kerran). Kiekko pelattiin kaukalon kulmasta maalin eteen vapaaksi jätetylle jämsäläiselle, joka siirsi sen yhdellä kosketuksella maaliin. Hihollakin oli omat paikkansa, joista paras lienee ollut Niko Skytän puolittainen läpiajo Anssi Lehtosen mainiosta syötöstä.

Ensimmäisen erän lopussa Hihon luottopuolustaja Arto J. Manninen sai mailasta ilkeän haavan silmäkulmaansa ja joutui jättämään pelin kesken. Tilanteesta vihellettiin rangaistuksia, jotka Hiho hyödynsikin heti toisen erän alkuun. Pertti Hytönen katkaisi Kiekko-Susien purun viivalla ja pelasi kiekon poikittain maalin eteen Skytälle. Skyttä jatkoi välittömästi maalin takakulmalla kytänneelle Lehtoselle, jolla oli lopulta helppo työ tehdä maali. Erässä vihellettiin Hiholle kolme jäähyä, mutta tällä kertaa alivoima sujui kuin elokuvissa, ei siis osumia omaan päähän. Toisen erän loppuun Hiho sai vielä kahden miehen ylivoiman. Parhaan paikan loi ikitaistelija ja vahva körmy, Mikko Eskola. Pahaksi onneksi Eskolan luja lyöntilaukaus kilahti ainoastaan tolpan sisäsivuun. Näin viimeiselle erätauolle mentiin lukemissa 1-1.

Kolmannessa erässä Hihon ykköskenttä näytti, mistä syystä sitä sellaiseksi kutsutaan: kentällinen järjesteli kaksi komeaa osumaa. Ensimmäisestä vastasi Oliver Schärer toisen vaikeasti lausuttavan nimen omistavan miehen, Joose Kreutzerin, syötöstä. Ollie-boy siirsi kiekon maaliin hieman epäonnistuneellakin rystylaukauksella tuulettaen osumaansa villisti. Eikä syyttä, olihan se kauden kymmenes maali! Ollien hienot otteet saivat jatkoa, kun peli oli ehtinyt 55. minuutille. Oliver karvasi kiekon jämsäläisiltä siniviivan tuntumassa ja syötti sen Kreutzerille. Kreutzer eteni kohti maalia ja syötti kiekon ketkumaisesti ketjun kolmannelle lenkille, Mikko Tyllille. Tylli pamautti suoraan syötöstä Hihon kahden maalin karkumatkalle.

Kun vastustajille vielä vihellettiin jäähy ajassa 58.23, tuntui voitto jo varmalta. Tunne oli kuitenkin vain harhaa. Hieman onnekkaastikin alivoimalla läpi karannut Mika Takanen toi vieraat maalin päähän. Lopussa Hihon ylivoimakuvio lähinnä kulutti aikaa omassa päässä odottaen vapauttavaa loppuvihellystä. Takaiskumaaleilta vältyttiin, ja näin Hiho nappasi arvokkaan päänahan sarjajohtajalta.

Kommentteja:

“Ne tuli alussa niin vitun kovaa, että kyllä mietin mitä tästä tulee. Ei voinut muuta kuin heittää kiekkoa ränniin.”
– Mikko Eskola

“Tuntui siltä, ettei se loppuvihellys tule koskaan.”
– Ville Nikkola

Toimittajan kommentit kaudesta:

+ Loistava alkusarja syksyllä, ei yhtään hihomaista asenteesta johtuvaa tilastotappiota.

+ Jatkosarjan loppu, 5 peliä 4 voittoa, joista kaksi sarjan kärkijoukkueista.

+ Uusia, tuoreita ratkaisijoita: Tylli, Koskela, Skyttä…

+ Maalivahtipeli oli rautaa lähes koko kauden. Kenttäpelaajien oli helppo pelata.

– Ylivoimapeli ja oman pään peli suoraan perseestä. Mutta eihän kaikki voi olla täydellistä.

Kaiken kaikkiaan kaudesta jäi positiivinen maku suuhun ja mukava tunne hyppysiin. Tästä on hyvä jatkaa!

– Anonyymi Herrasmies, Kaukajärvi

Valkeakosken Ahma isännöi keskiviikkoiltana kiekkoilun ystävän märkää unta, kun Hiki-Hockey saapui mittaamaan kotijoukkueen tason. Kovimmat fanit muistanevat vieläkin takavuosien kuumat taistot kyseisten joukkueiden välillä.

Tällä kertaa Ahma joutui matkustajan rooliin Hihon kurvaillessa komeaan 8-1 -voittoon. Yksi voiton avaimista lienee ollut se, että Hiho ei tällä kertaa antanut vastustajalle sitä tavallista viiden maalin johtoa ennen pelaamisen aloittamista. Yksi maali piti kuitenkin antaa eteen. Sen viimeisteli Hihon maalilla pelanneen Ville Nikkolan sylkemästä paluukiekosta Harri Aaltonen, kun ensimmäistä erää oli pelattu 9.22. Tämän jälkeen Nikkola kuitenkin sulki vastustajan maalihanat kokonaan napsien omaan rauhalliseen tyyliinsä kiekon toisensa jälkeen muhkeaan räpyläänsä.

Ensimmäinen voitto HiHossa

Ahman johtomaali oli pelitapahtumiin nähden epäoikeutettu, mutta tämä epäkohta korjautui vielä ensimmäisen erän aikana. Ensin ajassa 11.03 Tomi Kaukinen napautti kiekon maalin kulmalta sisään Tatu Sirkkolan hienosta esityöstä. Erän lopulla vierailijat tekivät vielä kaksi maalia 22 sekunnin välein. Ensin Joose Kreutzer esitteli mailatekniikkaansa kahvittaen Ahma-puolustajan ja nostaen sen jälkeen kiekon maalin takanurkkaan. Osuma jäi voittomaaliksi ja sillä maalilla Joose keräsi itselleen ensimmäisen voiton Hihon paidassa. Toimittaja onnittelee!

Heti Kreutzerin maalin jälkeisessä hyökkäyksessä joukkueen armoitettu taitoniekka Mikko Koskela kaappasi kiekon p-pisteen kaarella. Mikko ei hosunut ja hätäillyt, vaan malttoi odottaa maalivahdin jäähän menoa niitaten sen jälkeen kumilaatan tarkasti ylänurkkaan.

Eagles-pelin huilannut joukkueen valmentaja ja takalinjojen tukipilari, Kimmo Kujamäki, painotti erätauolla, että liikkeen täytyy pysyä samalla tasolla. Tästä huolimatta toinen erä oli Hiholle vaikea. Useasti ainoastaan Nikkolan varmat torjunnat estivät maalin synnyn. Hiho maalasi erässä kuitenkin kerran, tällä kertaa ylivoimalla. Ylivoima oli, kuten niin montaa kertaa aiemminkin, erittäin vaikeaa Hiholle. Kiekkoa ei meinattu saada millään rauhassa alueelle. Maalikin syntyi vastustajan virheestä, kun kapteeni-valmentaja Kujamäki nappasi vastustajan huonon purun kädellään alas ja tälläsi voimakkaalla lyöntilaukauksella kiekon maalivahdin längistä verkon perukoille ajassa 36.23. Maali oli Ahma-pelaajille se viimeinen katkera malja, joka sammutti taistelutahdon.

Kolmannessa erässä Hiho kaunisteli vielä lukemia tehden neljä maalia. Ensimmäisestä vastasi mies länsirannikolta, Teemu Toivonen. Niko Skyttä ja Koskela karkasivat kahdella nollaa vastaan -hyökkäykseen, joka kuitenkin kariutui. Kiekko ajautui Toivoselle, joka siirsi sen maaliin. Kuudennesta maalista vastasi Jussi Nykänen, joka laukoi terävällä rannarilla kiekon Jukka Laihon ja Toivosen syötöstä kiekon ylämummeloon. Sitten tapahtui jotain, mitä ei vielä koskaan ennen: joukkueen rookie-puolustaja, sulavaliikkeinen Matti Takovaara teki Hiho-uransa ensimmäisen maalin näyttävällä lyöntilaukauksella siniviivalta. Oi sitä maalirautojen suloista kilinää! Sankari itse kommentoi tuoreimmiltaan: “Kyllä nyt tuntuu hyvältä.”

Ottelun viimeisen ja Hihon kahdeksannen pörsän viimeisteli Oliver Schärer tehden “Raimo Helmiset” – rokottaen vastustajaa pelin viimeisellä sekunnilla. Syötön osumaan antoi monipuolinen basic defender, Arto Manninen.

Hiki-Hockey päättää sarjakautensa lauantaina sarjajohtaja Kiekko-Susia vastaan Tampere-Sentterissä. Sen jälkeen joukkue suuntaa Göteborgiin mittelemään siitä tärkeimmästä, eli Pohjoismaiden Mestaruudesta.

Kuuma pelaaja: Ville Nikkola.

Kuuman pelaajan kommentti: “Nyt tunnen ansainneeni PM-reissun.”

Erikoista: Ottelussa oli 135 maksanutta katsojaa, a’la 5 euroa.

– Anonyymi Herrasmies, Wareena

Hiki-Hockey ja Kangasalan Eagles iskivät yhteen lauantai-iltana Tampere-sentterissä. Hihosta ei tälläkään kertaa ollut Eaglesin kynijäksi, vaan vieraat nappasivat voiton lukemin 3-1 vain 11 pelimiehen voimin. Hiholla oli heittää tuleen neljä hyökkäysketjua ja kolme pakkiparia, mutta tällä kertaa vastustajan laatu oli Hihon määrälle liikaa.

Hiho tuli otteluun todellakin orastavassa kahden ottelun voittoputkessa. Alku oli tarkkaa pelailua puolin ja toisin. Ennen ottelun alkua noin sadasta Hiho-pelistään palkittu J. Nykänen tosin pääsi jo alkuminuuteilla M. Eskolan hienosta syötöstä vapaaseen paikaan takatolpalle, mutta vastustajan mainiosti pelannut maalivahti veti pidemmän korren. Myös A. Lehtonen ja M. Koskela hukkasivat hyvät paikkansa maalivahdin suojiin. Ottelun 16. minuutilla Hihon P. Niemi toimitti kiekkoa Jutin ohjeiden mukaisesti maalille ja J. Kreutzer sai mailansa väliin. Kiekko lipui kiduttavan hitaasti molken tunnelista maaliviivaa kohti, mutta Hiholaisten tuulettelusta huolimatta tuomari ei koskaan nähnyt osuman syntyvän. Tyypilliseen tapaan Eagles rokotti vastaiskusta ensimmäisen osuman. Hihon maalivahti V. Mäkinen torjui suunnilleen puoli tusinaa vetoa joista viimeisen pantterimaisella loikalla, mutta liika on liikaa. P. Laakso pääsi iskemään maalin rebound-kiekosta, jota Hihon ympäriinsä säntäilevät pelurit eivät saaneet haltuunsa.

Toisessa erässä Hiho joutuikin sitten lihamyllyyn. Eagles iski kaksi komeaa osumaa ja pyöritti muutenkin peliä mielin määrin. Vain V. Mäkisen mainio vire esti numeroita retkahtamasta sen suuremmiksi. Ensimmäisen osumansa vastustaja teki ylivoimalla ylivoimahyökkäyksestä. Ensimmäisen maalin tekijä Laakso syötti ja M. Pietilä laukoi suoraan syötöstä kiekon sisään. Tilannetta edelsi Hihon yltiöpäinen karvaus alivoimalla. Joukkueen varavalmentaja M. Eskola käski ennen peliä karvata kahdella miehellä, ja ainakin tässä tilanteessa tuo toive toteutui. Tulos oli kuitenkin arvatenkin muuta kuin Eskola oli toivonut.

Takaiskun jälkeen Hiho pääsi pelaamaan kahden miehen ylivoimalla. Ylivoimakoostumus Eskola-Tourunen-Skyttä-Koskela-Lehtonen pyöritti peliä näyttävästi luoden vaarallisia tilanteita, mutta Lehtosen tolppalaukausta lähemmäksi maalia ei kiekkoa saatu. Erän lopulla puolustajana häärinyt T. Sirkkola joutui koukkimaan läpiajoon rynnänneen vastustajan kumoon, ja Eaglesin tehomiehet rokottivat jälleen. Pietilä syötti Laaksolle maalin kulmalle vapaaseen paikkaan, ja Laakso pisti kiekon armotta maaliin.

Kolmannen erän alussa energisesti pelannut Lehtonen nostatti Hiholaisten toiveita tekemällä maalin. Skyttä syötti maalin eteen vapaaksi unohdetulle Lehtoselle, jonka rystyveivin vastustajan veskari vielä hoiteli. Lehtonen lakaisi kuitenkin oman reboundinsa vielä jäässä maaten maaliin räjäyttäen hiholaiset riemunpurkaukseen.

Hiho metsästi innokkaasti lisämaaleja, mutta harvalukuinen vastustaja jäädytti pelin älykkäästi heitellen omalta alueeltaan varmoja purkuja Hihon saadessa pienenkin paineen aikaan. Totuuden nimissä on myös sanottava, että Hiho oli melko aneeminen. Otteista puuttui viimeinen terävyys V. Kanasta lukuunottamatta. Ylivieskan ylpeys pelasi energisen ja ehjän pelin. Siinä olisi muillekin mallia.

Hiki-Hockeylla on vielä jäljellä kaksi sarjapeliä. Niistä ensimmäinen mitellään keskiviikkona 10.3. Valkeakoskella, jossa vastaan asettuu Kiekko-Ahma.

– Anonyymi herrasmies, Kaukajärvi

HiHo oli ottanut molemmat sarjapisteet lauantain kuumasta Pingviini-ottelusta. Sunnuntaina oli ennakkoon luvassa helpompaa, koska vastaan asettuisi sarjan tyveä pitävä Heinolan Tinatuopit. Ennakkoasetelmat tosin eivät ikinä ole juuri minkään arvoisia, tapahtumat kentällä kun useimmiten ratkaisevat pelit.

Heti ensimmäisista luistimenpiirroista oli havaittavissa, ettei lauantain voitto ollut tyydyttänyt nälkäistä HiHo-laumaa. Vahvan painostuksen päätteeksi Anssi Lehtonen siirsi HiHon johtoon tutulta paikaltaan, maalin takakulmalta, kun peliä oli pelattu runsas minuutti. Tämän jälkeen Tinatuopit saivat kuitenkin juonesta kiinni ja kiekko pyöri muutaman kerran vaarallisesti HiHon maaliviivan lähistöllä. Tinatuoppien tuulettelusta huolimatta tuomarin kädet pysyivät tiukasti housun saumoilla ja tilanne 1-0:ssa.

Vastustajan muniessa omat paikkansa HiHo iski säälimättä: Mikko Koskela nousi kulmasta kiekon kanssa p-pisteen kaarelle ja läväytti ranteella kiekon maalivahdin kilpikäden puolelta maalin takanurkkaan. HiHo teki kolmannen maalinsa kun erää oli pelaamatta reilut kolme minuuttia. Pakkipari Kujamäki-Nissinen pelasi kiekon Lehtoselle, joka läväytti suoraan syötöstä namun rasiaan. Erätauolle mentiin lukemissa kolme muna.

Toisessa erässä ei juuri mikään muuttunut: HiHo takoi maaleja ja Tinatuopit tekivät parhaansa estääkseen ne. Heti erän alkuun syntyi kaksi osumaa, joista vastasivat konkarit Merikari ja Hytönen. Merikari pelasi kauden toisen ottelunsa ollen jälleen kentän näkyvimpiä hahmoja. Sentteri-Schärerin sanoin: “Merikarin taistelu sytytti meidät.” Tällä kertaa maali syntyi Hedmanin reboundista, jonka Merikari toimitti maalin perukoille sellaisella varmuudella, josta postilaitoskin voisi olla ylpeä. Reilun minuutin kuluttua Hytönen maalasi tarkalla rannelaukauksella Koskelan oivaltavasta syötöstä tilanteen jo 5-0:aan.

Tässä tilanteessa olisi saattanut olla jo aika aloittaa puheet maalivahdin nollapelistä. Vastustaja romutti nämä haaveet kuitenkin erän puolivälissä pahimmalla mahdollisella tavalla: ärsyttävän nätillä maalilla. Kiekko liikkui hallitusti mieheltä miehelle, kunnes maalin kulmalle unohdettu vihulainen toimitti sen verkon perukoille. Asiat palautuivat kuitenkin päiväjärjestykseen HiHon vastatessa erän lopulla maalinteosta vielä kolmasti. Ensimmäinen syntyi ylivoimalla. Jäähy ehti vanheta vain 5 sekuntia, kun kiekko pelattiin voitetun aloituksen (aloittajana Tomi Kaukinen) jälkeen viivalle Kujamäelle. Kapteeni tälläsi koko kropan voimalla pikkumustan maaliin.

Ja eipä aikaakaan, kun Mikko Eskola vapautti Schärerin oikean laidan läpimurtoon. Schärer päätti tällä kertaa lämätä ja kuinka ollakaan, sinnehän se livahti ja vielä längistä. Erän viimeisen ja HiHon kahdeksannen maalin namutteli Koskela ylivoimalla. Seinäjoen miehelle pelattiin nopean ylivoimahyökkäyksen päätteeksi vapaa kaista edetä: mies hyödynsi vastustajan maalivahdin harkitsemattoman ulostulon nopealla sivuttaisliikkeellä ja pääsi toimittamaan kiekon puolityhjään maaliin.

Kolmas erä oli enää oikeastaan muodollisuus ja ehkä juuri siksi siitä sukeutuikin maalintekokilpa. Tämänkin HiHo vei 5-2 ja koko ottelun siis 13-3. Kolmannen erän maaleista vastasivat Kujamäen ja Koskelan ohella Eskola, Hedman, ja joukkueen ties monesko Mikko, Tylli. Maalit olivat ehdottoman komeita, mutta niiden kuvailu ei toisi tähän raporttiin mitään uutta, joten jätän kaiken lukijan mielikuvituksen varaan.

Neljän pisteen viikonlopun jälkeen HiHolla on pari viikkoa aikaa hioa voittoisia kuvioita yhä paremmiksi. Seuraavaksi vastaan asettuu Eagles Kangasalta. Siihen asti, kuulemiin.

-JJ, Kaukajärvi

Hiki-Hockey lähti lauantai-illan kamppailuun 6 pelin tappioputki harteillaan. Koppiin oli taas pitkästä aikaa saapunut vapautuneita pelaajia ja tunnelma oli kuin puurojuhlassa konsanaan. Pelaajat olivat varmaan jokainen mielessään kelanneet, ettei me näin huonoja kyllä olla ja se näkyi myös kentällä…

Erä 1: Vireää tunnustelua

Kaukalossa nähtiin todella talviuniltaan herännyt Hiki-Hockey. Liekö valmentajien luistelutreenit herättäneet pelaajat vai mikä? Pelissä oli aistittava, ainakin kotijoukkueen osalta, että yritystä oli paljon enemmän kun aikoihin. Maalinteon aloitti kuitenkin vierasjoukkue, kun räikeän merkkausvirheen vuoksi vapaaksi jätetty Pauli Kontio vei vierailijat johtoon kun pelikellossa (jota Australiasta tullut titeläinen ei saanut näyttämään aikaa) lukemat 2.45. HiHo tasoitti kuitenkin lähes heti kun Kursun kreivi Oki Ala-Poikela vippasi kiekon kohti maalia ja Pingviinien maalivahti imaisi kiekon sisään. Syötön loistavaan maaliin sai suuren naiskannattajoukon silmien alla pelannut Mikko Koskela. Vierasjoukkue rankaisi kerran vielä Hihon puolustajan kompuroinnin avustuksella, Samainen mies eli Kontio karkasi läpi ja erätauolle siirryttiin lukemissa 1-2.

Erä 2: Kadoksissa olleet tehot alkavat löytyä

HiHo ei ollut myynyt turkkiansa, vaan pukukopissa oltiin levollisin mielen. Joukkueen ilosielu Jukka Laiho tokaisi kuitenkin tullessaan erän jälkeen koppiin, että ”Kuka on kuollut?”. Hän tarkoitti kommentillaan tunnelmaa, joka kopissa kuitenkin vallitsi. Hiljalleen Hiho alkoi piristyä kopissakin ja meininki siirtyi myös kentälle. Ensin vastustaja lisäsi vielä johtoaan löysän puolustuspään pelailun vuoksi. Mutta sitten iski Hiho ja Koskela seurasi Tyllin läpiajon hyvin ja siirsi kiekon maalivahdin polvisuojien edestä maalin perukoille. Vaihtopenkilläkin alkoi taas tunnelma tiivistyä. Muutama minuutti siitä ja joukkueen kapteeni Kimmo ”Vopski” Kujamäki antoi ranteensa laulaa ja sieltä kiekko löysi tiensä ylämummoon. Tilanne tasan 3-3. Taas muutama minuutti ja aloitus oli Pingviinien b-pisteeltä, Pertti ”Lissu” Hytönen ryhmitti laiturinsa haluamallaan tavalla ja voitti vielä kiekon taaksepäin Mikko ”Rannikko” Eskolalle. Lissun laiturit Koskela ja Toivonen pitivät miehensä kaarella ja Rannikko sutaisi kiekon Pingviinien maalivahdin längistä sisään. Katsomossa joku jo tokaisi, että sieltä olisi kyllä mahtunut Ikuriin menevä bussikin, tiedä sitten sitä? HiHo iski erän aikana vielä kerran, kun Jukka ”Laiha” Laiho siirsi varmasti kiekon maalin perukoille läpiajonsa päätteeksi. Jukalla taisi paineet helpotta, kun oma avovaimokin näki kyseisen maalin. Luulisi, että taas on helpompi päästä treeneihin ja pelihin, kunhan Jukka vaan muistaa hoitaa omat siivousvuoronsa mallikkaasti. Kuitenkin toinen erä päättyi Petri ”Nipa” Niemen terhakkaaseen vihellykseen tilanteessa HiHo 5, Pingviinit 3.

Erä 3: Pelailun makua

Erätauon aikana HiHolle painotettiin, ettei aleta varmistelemaan vaan pelataan omaa peliä. Mitään hirveää näytelmää ei kuitenkaan kolmannesta erästä enää tullut. Molemmilla joukkueilla oli omat paikkansa, mutta onnistumisia saatiin odottaa aina erän loppuminuuteille saakka. Silloin paluun pelikentille vajaan vuoden jälkeen tehnyt HiHo-gooni Mikko ”Mustelma” Merikari käänsi nenänvartensa maalia kohti ja lakaisi koko ranteiden voimalla kiekon maalille, maalivahti sai torjuttua vielä tämän mutta siten sähäkät ketjukaverit Kaukinen ja Hedman käyttivät kaiken kokonsa ja voimansa hyödyksi ja punnersivat kiekon maalin. Maalintekijänä Kultaranne Hedman ja syötöt siis Kaukiselle ja Merikarille. Aivan lopussa Hihon maalivahti Mäkinen teki oman ”ennätyksensä” ja sai nostettua pystyyn nousseen kiekon katon tukirautoihin ja penalttiahan siitä sai. Pingviinit ottivat maalivahtinsa pois ja myllyttivät vielä kavennuksen 6-4 vastaan ja pelin lopputulokseksi samaisen numerot 6-4.

Yhteenveto:

Tänään HiHo pelasi hyvin ja tasaisesti koko materiaalillaan. Esiin ei kauheasti voida nostaan ketään, mutta jokainen peluri voi olla omaan iltapuhteeseen aivan tyytyväinen. Myös maalivahti Mäkinen hoisi hommansa hyvin. HiHon pelit jatkuvat poikkeuksellisesti jo huomenna sunnuntaina kello 12.30, kun vastaan tulee lohkon jumbo Tinatuopit. Nähtäväksi jää saako hiholaiset nollattua hyvän olon tunteensa yön aikana ja taistelevat voitosta tosissaan jälleen huomenna?

-Kalevi Käyristys, Kaukajärvi

Hiki-Hockey kohtasi perjantai-illan kamppailussa Kangasalan ykkösjoukkueen, Eaglesin. Peli pelattiin Hiholle poikkeuksellisesti perjantaina. Hihon valmennuksesta vastasi Matti Nissinen, Vopskin ollessa hurvittelemassa Suomenlahden vesillä…

Erä 1: Täysin tahdotonta pelailua

Hiho lähti peliin täyden neljän hyökkäysketjun turvin ja olisi luullut että vauhtia ja vaarallisia tilanteita syntyisi liukuhihnalta. Peli oli kuitenkin aivan säälittävää ja taistelu oli unohtunut täysin kotiin. Voidaan sanoa, ettei kukaan pelannut lähelläkään omaa tasoaan…Hiho sytytti kuitenkin punalampun ensimmäisen kerran kun Mikko ”Kossu” Koskela siirsi Joose Kreutzerin passin maalinperukoille. Syöttöpisteen itselleen kirjautti myös Riki ”iki-irvistys” Tourunen. Sen jälkeen peli olikin aivan flegmaattista ja vastustaja sytytti punalampun pariin kertaan ennen erän päättymistä. Maalivahti Nikkolankaan iltapuhde ei alkanut aivan toivotulla tavalla, vaikkei häntä maaleista voikaan syyttää. Erätauolle siis kotijoukkueen 2-1 johtolukemissa. Erätauolla Masa ripitti pelaajia ja vaati taistelua ja vauhtia kaukaloon.

Erä 2: Surffailu jatkuu tehottomasti

Toisen erän alku saattoikin jo monelle antaa lupauksia paremmasta. Mutta ei sitä yritystä kauaa jatkunut, kun taas palattiin Eaglesin kävelyvauhtiin. Vastustaja pelasi reilun kahden kentän voimin ja Hiholle ei tuottanut vaikeuksia mennä mukaan kävelyyn. Maalipaikkoja oli kyllä reilusti, mutta tuntui, ettei kukaan halunnut tehdä sitä maalia tosissaan. Aivan sama oliko tyhjä maali tai ei, mistään ei saatu kiekkoa sisään. Ajassa 24.28 kotijoukkue Eagles hyödynsi pelin ensimmäisen ylivoiman ja tilanne oli jo 3-1. Reilut kymmenen minuuttia myöhemmin Hiho onnistui Anssi ”Iso-Keltanen” Lehtosen toimesta ja kavensi tilanteeksi 3-2. Syötön maaliin antoi Oliver ”Wrestling” Schärer. Erätauolle surkean peliesityksen jälkeen 3-2 numeroissa.

Erä 3: Ei muutosta

Kolmas erä ei tuonut harvoille katsomoon vaivautuneille yhtään aikaisempia eriä parempaa taistelua ja näinollen pelin taso pysyi erittäin alhaisena. Eagles piti kiekkoa hyvin ja pelasi muutenkin järkevästi. Hihon hyökkääjät ajoivat kerta toisensa jälkeen kiekollisista puolustajista ohi ja väli omien puolustajien ja hyökkääjien välillä oli liian suuri. Keskialueella oli aivan avoimet ovet avaten vastustajalle paikkoja ylivoimahyökkäyksiin. Ajassa 57.25 Ricky Tourunen sai kyseenalaisen jäähyn polvitaklauksesta ja Eagles pääsi pelaamaan vielä ylivoimaa. Hihon oli jo yritettävä pelata hieman aktiivisemmin ja haettava mahdollisia maalipaikkoja alivoimallakin. Se kostautui ajassa 58.43, kun kotijoukkue teki pienellä tuurillakin 4-2 osuman. Erän aikana nähtiin hyvä taklauskin, kun Arto ”Raaka” Manninen täräytti pommin vastustajaan siniviivan tuntumassa, niin että vastustaja keräili itseään ja kypäräänsä tovin aikaa. Aivan erän lopussa nähtiin vielä ikävä tapahtuma, kun vastustajan hyökkääjällä pimeni. Teemu Toivonen taklasi häntä puhtaasti, jonka jälkeen tämä hermostuneena pamautti hirveän kostopoikkarin Toivosen selkään, joka kaatui iskun voimasta jäähän. Tämäkään ei vielä vastustajalle riittänyt, vaan hän hyökkäsi Lukon kimppuun ja alkoi takomaan häntä nyrkein. Koko tuomarikolmikko katseli tilannetta hölmistyneenä aivan vieressä, muttei monista huudoista huolimatta ymmärtänyt mennä väliin. Tuomiona kotijoukkue Eaglesin pelaajalle 2+2+2+10 ja Toivoselle ei mitään ansaitusti. Käsittämätöntä jutussa oli se, ettei kotijoukkueen hermoheikkoa hyökkääjää heitetty tilanteesta ulos. Peli kuitenkin Eaglesille 4-2.

Yhteenveto:

Hihon viimeistely oli aivan umpisurkeaa ja tahtotaso aivan liian pieni jopa kyseiseen kamppailuun. Tällaisista peleistä pitäisi hoitaa pisteet takuuvarmasti kotiin. Hiho ei ole materiaaliltaan ollenkaan niin huono joukkue, mitä sarjasijoitus osoittaa. Nyt vaan täytyisi löytyä se halu, jolla tiukat pelit käännetään voitoksi. Seuraavana viikonloppuna onkin sitten härkäviikonloppu, kun vieraissa kohdataan VehU ja Naski. Toivottavasti niissä palataan jo voittojenkin tielle…

-Toni Torvi, Kangasala